Pelintekoprosessi

Tutustuin ryhmään, joka loi Sad Cactus -pelin (Pelin teaseri YouTubessa). Ryhmään kuului kaksi designeria, kolme ohjelmoijaa ja kaksi graafikkoa. Game Jameille tyypilliseen tapaan he eivät ennalta tunteneet toisiaan, mutta heitä yhdisti mielenkiinto peleihin ja niiden tekemiseen. Monet heistä ovat harrastuneita pelin tekijöitä tai pelialan ammattilaisia. Aloittelijan näkökulmasta tämä tarjosi erinomaisen pohjan tutustua pelien tekemiseen.

Ideoinnissa ja peliä suunniteltaessa voi käyttää apuna monenlaisia hyödyllisiä niksejä. “Leikkaa-liimaa-askartele” on erinomainen apuväline kun työstetään peli-ideaa. Monet käyttävät esimerkiksi muovailuvahaa apuna luonnostelussa. Jos peli-idea ei ota syntyäkseen, voi apuna käyttää muun muassa assosiaatiokortteja (VNA-cards), jotka edistävät idean syntyä adjektiivien, substanttiivien ja verbien avulla. Ensin joku vetää pakasta substanttiivikortin (esim. käärme), sitten toinen verbin (ampua) ja kolmas adjektiivin (kaunis). Näiden sanojen ja sanoista syntyneiden assosiaatioiden pohjalta voi muodostua pelin perusidea tai ainakin aivot virittyvät luovemmalle taajuudelle.

Kaktuspeliryhmän ideointivaiheessa syntyi 5-6 erilaista peli-ideaa, joista ryhmä valitsi parhaimmaksi kaktuspelin. Kaktuspeli on tarkoitettu pelattavaksi esimerkiksi PC:llä ja mahdollisesti jatkossa muillakin välineillä. Pelissä pelataan kaktushahmoa, joka kohtaa pelin aikana erilaisia eläinhahmoja. Eläimet koettavat halata kaktusta ja pelaajan tehtävänä on koettaa väistää eläimiä. Jos eläimet onnistuvat halaamaan kaktusta, ne kuolevat kaktuksen piikkeihin ja tarttuvat kiinni kaktukseen hidastaen tätä. Jos pelaaja onnistuu välttelemään eläimiä tarpeeksi pitkään, hän pääsee pelin loppuun, jossa odottaa yllätys: toinen kaktushahmo. Kun kaktukset halaavat, ne kummatkin kuolevat ja niiden jäännöksistä syntyy uusi kaktushahmo ja peli alkaa alusta.

Peli-idean synnyttyä aloitettiin varsinainen pelin tekeminen (YouTube-pätkä peli-ideasta ja pelin suunnittelusta). Koko prosessin ajan ryhmä käytti apuvälineenä kirjoitustaulua, jonne oli luonnosteltu pelin kokonaisuus. Peli jaettiin palasiin: pelin hahmoihin, taustamaailmaan, mekaniikkaan, grafiikkatyyliin, äänimaailmaan ja niin edelleen. Ryhmä liimasi fläpille eri värisiä muistilappuja, joihin oli nimetty työstettäviä asioita, esimerkiksi hahmojen liikkeet ja taustagrafiikat. Tällä tavalla ryhmän oli helppo alkaa tehdä asioita hallitussa järjestyksessä. Lisäksi taululle merkittiin muistiin aikataulu ja vastuunjaot, joka selkiytti työskentelyä merkittävästi.

Ryhmä piti säännöllisesti tilannekatsauksia, joissa käytiin läpi, mitä asioita on saatu valmiiksi, mitkä vaativat vielä kehittämistä ja mitä ongelmakohtia projektissa mahdollisesti on. Näin pelintekijät pysyivät jatkuvasti tilanteen tasalla ja tekivät asioita oikeassa järjestyksessä. Sivustakatsojan näkökulmasta tilannekatsaukset ja niiden avulla työn ohjaaminen vaikuttivat erittäin tehokkaalta menetelmältä peliä tehtäessä. Taululta näki konkreettisesti, missä vaiheessa pelin työstäminen milloinkin oli ja tekijöiden oli helppo jäsentää mielessään mitä tekee seuraavaksi.

Peliä tehdessä joutuu usein palaamaan eri asioissa alkuun ja työstämään niitä uudelleen, ennen kuin asiat toimivat kuten niiden pitäisi. Pelin tekeminen vaatii siis asialle omistautumista ja pitkäjänteisyyttä. Se on lopulta kuitenkin palkitsevaa, kun peli on saatu valmiiksi ja ihmiset viihtyvät pelin parissa.

Roolit ryhmässä:

Hyvää peliä ei voi rakentaa pelkästään loistavilla grafiikoilla tai toimivalla mekaniikalla. Toisaalta peli ei välttämättä ole hyvä, vaikka se olisi visuaalisesti kaunis ja toimisi mekaanisesti hyvin, jos sillä ei ole sielua tai se ei palkitse pelaajaa. Tämän vuoksi jokainen pelintekijärooli peliä tehdessä on merkityksellinen. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikilla on yhteinen päämäärä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Tuottajat

Tuottajat (designerit/producerit) toimivat pelin tekemisen johtajina. He ohjaavat muita pelin tekijöitä ja tekevät ratkaisevat päätökset. Tuottajat johtavat tiimiä kohti pelin tekemisen lopullista päämäärää: valmista peliä. Jos ja kun ongelmia ilmenee, he vastaavat siitä, miten ongelmat ratkaistaan. Tämä tekee tuottajan työstä omalta osaltaan hyvin haasteellista.

Asioiden priorisointi on asia, joka designerin täytyy ottaa jatkuvasti huomioon, ettei työryhmä huku pienenpieniin tehtäviin ja ongelmiin. Hänen täytyy myös osata luopua ideoista ja asioista, mitkä eivät toimi tai eivät sovi pelin kokonaisuuteen. Hänen on osattava myös ottaa vastaan kritiikkiä. Hyvä kommunikointiyhteys pelin tekijöiden kesken on elintärkeää ja tässäkin tuottaja on avainroolissa, pitämällä huolta siitä, että esimerkiksi tilannekatsauksia pidetään säännöllisesti ja projekti etenee aikataulussa.

Tuottajalla on hyvä olla ryhmänhallintakykyä. Hän pitää huolen siitä, että ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, koska siten koko pelintekijäryhmä pysyy motivoituneena ja tekee hyvää tulosta. Kaikki tietävät mitä kukin tekee ja kaikilla pelintekijöillä on samat tavoitteet pelin suhteen. Tuottajan rooliin ryhtyvällä tulisi olla hyvä paineensietokyky, koska aikataulu on usein hyvin tiukka. Projektin johtamisen lisäksi tuottaja voi tehdä myös käytännön asioita, kuten olla apuna pelin grafiikan tekemisessä.

Graafikot

Graafikot tekevät pelin ulkoasun eli grafiikat. Ideointivaiheessa graafikot visualisoivat ja konkretisoivat peli-ideaa luonnostelmien kautta. Tätä kutsutaan konseptoinniksi. Konseptointi tukee kaikkia pelintekijöitä hyvän kokonaisuuden luomisessa.
Kaktuspelissä graafikot konseptoivat esimerkiksi kaktushahmon ensiksi paperille. Varsinaisessa  pelintekovaiheessa graafikot käyttivät pääasiassa Photoshop cs5 -ohjelmaa ja digitaalisia piirtopöytiä.

Graafikot pitävät huolta siitä, että pelin visuaalinen ilme on yhtenäinen ja että se sopii pelin tyyliin. Kaktuspelin tyyli on sarjakuvamainen; leikitellään paksuilla ääriviivoilla ja kirkkailla väreillä sekä hahmojen humoristisilla ulkomuodoilla. Graafikko luo taiteella ja kuvilla peliin kontrasteja, jolloin pelistä tulee mielenkiintoisempi – kaktuspelin tapauksessa suloiset eläinhahmot kuolevat hassuilla tavoilla. Voisi sanoa, että kaktuspelissä korostuu visuaalinen huumori, joka on osaltaan mielenkiintoa herättävä tekijä.

Ohjelmoijat

Lyhyesti sanottuna ohjelmoijat opettavat tietokoneelle, mitä tietokoneen tulee milloinkin tehdä. Aloittelijan näkökulmasta katsoen ohjelmoijan työ tuntuu haastavimmalta ja suuritöisimmältä. Valtaosa työkaluista joita ohjelmoijat käyttävät, on kuitenkin sellaisia, joita on helppo käyttää, kun on opetellut perusteet. Monet asiat ovat niissä valmiina, kuten esimerkiksi se miten tietokone piirtää kuvan peliin. Siksi aivan yksinkertaisimmat asiat eivät tarvitse koodaamista.

Ohjelmoijat käyttivät kaktuspelissä seuraavia ohjelmia: Unity 3D:tä, joka toimii pelin moottorina, Photoshopia, jolla käsiteltiin grafiikkojen tekemää taidetta sekä MonoDevelopia koodin kirjoittamista varten. Ohjelmoijan on hyvä ottaa pieniä asioita huomioon, kuten kieliasut koodatessa. Jos koodit eivät ole kirjoitettu samalla tavalla eri ohjelmilla, ne eivät synkronoidu ja peli ei toimi. Myös priorisointi on ohjelmoijalle tärkeää: asioiden on tapahduttava loogisesti. Ensin peliin koodataan pelaajan hahmo, sitten tausta, sitten muut hahmot ja miten muut hahmot toimivat pelaajan hahmon kanssa ja niin edelleen. Ohjelmoija ei voi lähteä rakentamaan peliä yksityiskohdista, vaan hänen on lähdettävä liikkeelle tärkeimmistä elementeistä. Yksityiskohdat tehdään sitten kun pääelementit toimivat.

Lopuksi kiitokset Sad Cactus -pelin tekijöille:

Design:
Arash John Sammander
Björn Lindholm

Art:
Charlotta Tiuri
Noora Klaavu

Programming:
Joona Heinikoski
Markku Velinen
Miikka Hilke

Vapaaehtoisena sinulla on mahdollisuus jakaa eritysosaamistasi nuorille. Tällä kertaa koulutuksessa painotetaan toimimista tietokonepelikulttuurissa ja pelitalotoiminnassa. Koulutus antaa mahdollisuuden toimia kulttuurisen nuorisotyön kentällä laajemminkin.

Vapaaehtoisille järjestetään maksuton koulutus.

Toimintakeskus Hapessa 21.4.-22.4.2012 klo 12-18.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

13.4.2012 mennessä:
Soili Voipio
soili.voipio@hel.fi
puh.040 7160957

Facebook: Vapaaehtoiset Nuorisotoiminnassa

finnishgamejam2012.com

Huomioithan, että pelitalo on auki kyseisenä viikonloppuna ainoastaan supersunnuntain merkeissä 29.1. klo 17-21. Avoimet illat jatkuvat normaalisti pe 3.2. ja la 4.2.

Maanantai-illoissa on käynyt vierailijoita  normaalin ryhmätyöskentelyn etenemisen ohella. Kolme viikkoa sitten vierailijana oli pelisuunnittelija Reko Ukko Remedyltä. Hänen puhui laaja-alaisesti pelisuunnittelun kentästä ja avasi hienosti sitä, mitä kaikkea pelisuunnittelu-nimikkeen alla ihmiset käytännössä tekevät.

Seuraavaksi saimme vieraaksi pelikäsikirjoittaja Mikko Rautalahden, hän oli myös Remedyläisiä. Puheenvuorossa avattiin onnistuneesti sitä skaalaa, missä ja miten käsikirjoitus vaikuttaa pelikokemukseen. Nyt viimeksi, kuluvan viikon maanantaina kävi Sami Marsch Grey Arealta puhumassa grafiikan teosta peliteollisuudessa. Kaikkien vierailijoiden puheenvuoroissa sivuttiin myös sitä, miten pelialalle usein päädytään sekä millaista osaamista pelin tekeminen yleensä vaatii.

Vierailut jatkuvat maanantaisin ja aiheet liittyvät aina suoraan peliteollisuuteen tai pelaamiskulttuuriin. Kaikki aiemmat ja tulevatkin puheenvuorot löytyvät pelitalon youtube-kanavalta. Pelinkehityskerhoon voi tulla mukaan samantien, ryhmässä ei ole varsinaista aloittamispäivämäärää. Uudet tulijat sijoitetaan olemassaoleviin ryhmiin tai jos tulijoita on paljon, voidaan heistä muodostaa vaikka oma ryhmä. Muistutuksena vielä se että mukaan voi tulla ilman mitään taitoja tai vaikka olisi hyvin pitkälläkin pelinkehittämisessä. Tärkeintä on oppia itselle uusia taitoja, opettaa osaamistaan muille ja tutustua pelialan nykyisiin ja tuleviin huippuosaajiin.

Seuraavan kerran tapaamme siis 7.11.2011 klo 18.00. Paikkana Pelitalo, toimintakeskus Hapen toisessa kerroksessa.

Gamedev-clubin ensimmäiset neljä tapaamiskertaa ovat takana. Tapaamiset ovat maanantaisin Toimintakeskus Hapen Pelitalon tiloissa ja klo 17.00 eteenpäin tilaan alkaa saapua parisenkymmentä pääkaupunkiseudun asukasta. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus tehdä pelejä.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kävimme läpi osallistujien kiinnostuksen kohteita, osaamisalueita sekä aloitimme pelien ideointia. Tässä vaiheessa kului paljon post-it lappuja, esiteltiin mielipiteitä ja ideoita ja niitä vietiin kovalla vauhdilla eteenpäin. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita alkoi löytymään ja pelin konseptin keskeiset elementit alkoivat hahmottua.

Toisella kerralla peli-ideoita vietiin eteenpäin paperiprototyypin tuottamisella. Paperiproto toimii kommunikaation tukena ja  auttaa löytämään yhteisen näkymän käsiteltävään asiaan. Protoilu on lisäksi vaihe pelinkehityksessä, joka säästää paljon turhaa työtä myöhemmissä vaiheissa. Kun pelimekaniikka, pelin kuvakulmat ja eteneminen on testattu paperilla, muovailuvahalla tai vaikka legoilla, säästyy usein turhalta työltä pelin teknisessä tuottamisessa.

Kolmannella tapaamisella ryhmät tekivät listan asioista, joita pelin tuottamiseksi tarvitaan, prioirisoivat ne ja jakoivat tehtävät jäsenilleen. Backlogin avulla pelin tuottaminen on todennäköisemmin aikataulussa, sen etenemistä voidaan seurata paremmin ja vastuualueet ovat ryhmän jäsenten tiedossa. Neljännestä tapaamisesta eteenpäin ryhmät alkavat rakentamaan peliä ja hyvin nopeasti alkaa tietokoneiden ruuduilla näkymään koodin ja grafiikan tuottamisen tuloksena jotain liikkuvaakin.

Pelinkehitystoiminnan kannalta kriittinen menestystekijä on se,  että ryhmäläisillä on käytössään osaamista, näkemystä ja tietämystä pelinkehityksen eri alueilta. Gamedev-clubissa tästä vastaavat Bugbear Entertainmentin pelituottaja Joonas Laakso sekä IGDA Finlandin kautta tulevat vapaaehtoiset pelialan osaajat kuten Vesa-Matti Raudasoja. Heillä, sekä muilla jatkossa vierailevilla pelialan osaajilla, on pitkä kokemus pelialalla toimimisesta sekä pelaamisesta ammattina ja harrastuksena. Tätä osaamista laajentaa jatkossa Bugbearin sekä IGDA:n kautta tulevien muidenkin osaajien vierailut Gamedev-clubin illoissa.

Jatkossa Pelitalon sivustolle tulee viikottain uutisia, kertomuksia ja kuvamateriaalia viikottaisista tapaamisista. Gamedev-clubin pitkän matkan tavoitteena on saada ryhmiltä pelejä osallistumaan Assemblyn Gamedev-compoon. Tähän päästäkseen on vuoden aikana ryhmien opittava uusia taitoja, vahvistettava jo olemassaolevaa osaamista sekä jakaa omaa osaamistaan muille. Tärkeä elementti tämän lisäksi on yhteistyö ja muiden osaajien kanssa verkostoituminen. Eri osaamisten yhteenliittäminen toimivan pelin aikaansaamiseksi vaatii harjoittelua ja siihen Gamedev-club on erinomainen paikka, yhteisö tai kollektiivi.

Ensimmäiset pelit valmistunevat ennen joulua, seuraavat sen jälkeen. Tämän sivuston kautta on mahdollista seurata ryhmien matkaa vuoden aikana ja ehkä oppia itsekin jotain uutta. Mikäli toiminta kiinnostaa, voi mukaan tulla maanantaisin klo 18.00. Aina mahtuu mukaan.

The Group ry:n käynnistämä SuperSunnuntai –iltatoiminta ottaa yhden askeleen eteenpäin, kun Nuorten Peliseura -hanke on solminut yhteistyösopimuksen suomalaisen peliorganisaation eXelon Gamingin kanssa. eXelon Gaming on ollut mukana suomalaisen kilpapelaamisen kehittämisessä jo vuodesta 2009 ja tällä hetkellä organisaatiossa pelaa kolme Suomen maajoukkueen edustajaa.

SuperSunnuntai -toiminnan tarkoituksena on tarkoitus järjestää erilaisia tietokone- ja konsolipeliturnauksia Pelitalolla viikon hiljaisimpana päivänä – sunnuntaina. Jatkossa turnauksissa on mahdollista haastaa eXelon Gamingin pelaajia sekä saada heiltä neuvoja oman pelaamisen tai organisaation kehittämiseen. Yhteistyö tulee myös mahdollistamaan erilaiset sarjat, joita pelataan muutaman kuukauden ajan joista parhaat pelaajat palkitaan tuotepalkinnoin. Turnaukset pysyvät kuitenkin hupimielisinä ja tarkoituksena on viettää rentoa sunnuntaita ennen arkeen paluuta.

Suurin muutos aiempaan toimintaan on lähiviikkojen aikana käynnistyvä Haluatko Propelaajaksi? – kilpailu. eXelon Gaming on yksi Pohjoismaiden johtavia kilpapeliorganisaatioita ja haluaa myös antaa oman panoksensa suomalaisille peliyhteisöille. Kilpailun ideana on löytää kaksi Suomen parasta kykyä StarCraft 2- ja Tekken6 – peleissä, jotka saavat kuuden kuukauden mittaisen sopimuksen eXelon Gamingin organisaation kanssa. Alkukarsinnat ja itse finaali pidetään Supersunnuntai-toiminnan yhteydessä, joista eXelonTV tulee lähettämään parhaat palat kotikatsomoihin.

Aikataulu sunnuntaisin on ollut aiemmin vapaamuotoinen ja sitä myös tullaan selkeyttämään uudistuksen myötä. Jatkossa jokaisella viikolla on omat teemapelinsä ja myös päivän pääturnaukset tullaan järjestämään näihin peleihin liittyen. Joka toinen viikko tietokonepuolella tullaan pelaamaan erilaisia yksilöpelejä, kuten esimerkiksi StarCraft 2:ta ja konsolipuolella urheilupelejä. Muut viikot toiminta keskittyy joukkuepeleihin, jossa hiotaan yksilö- ja ryhmätyöpelitaitoja pienimuotoisissa kilpailuissa. Konsolipelipuolella nämä viikot keskittyvät tappelupepeihin.

Näin joka viikolle löytyy kilpailtavaa, johon nuoret voivat itse vaikuttaa. Samalla myös tarjotaan nuorille mahdollisuus päästä kysymään neuvoja eXelon Gamingin kokeneilta pelaajilta.

SuperSunnuntait tullaan jatkossakin järjestämään sunnuntaisin Toimintakeskus Hapen yläkerrassa, jossa käytettävänä on 30 pelikonetta sekä konsolialue. Toimintaa järjestetään kello 15-21 välisenä aikana. Paikalla kannattaa tietenkin olla ajoissa, sillä kilpailut aloitetaan heti tapahtuman alettua. Peruutuspaikkoja ja vapaamuotoista pelaamistakin on tarjolla, joten ei kannata masentua vaikka starttiin ei ehtisikään.

Illat ovat täysin maksuttomia ja suunnattu 15-25 -vuotiaille nuorille.
Pelitalolla kiva päivä vietetään! Tervetuloa!

Beta-tiimi aloittaa toimintansa syyskuun lopussa keskiviikkona 28.9. kello 18.00 Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla osoitteessa Sörnäisten rantatie 31, 00500 Helsinki. Tiimi kokoontuu viikoittain vuoden loppuun saakka.

Ilmoittautumislomakkeen syksyn ryhmään löydät täältä.

Tervetuloa mukaan!

Onko kipinää pelien suunnitteluun, mutta ei riittävästi tietoa tai oikeita kavereita hommaan? Tule suunnittelemaan ja kehittämään pelejä ammattilaisten johdolla. Sinun ei tarvitse olla itseoppinut osaaja, kunhan olet kiinnostunut hommasta ja innokas tekemään. Klubissa lähdetään tutustumaan pelisuunnitteluun kevyesti valmiita työkaluja hyväksi käyttäen. Ohjelmassa käydään läpi kattavasti koko pelinkehitysprosessi suunnittelusta toteutukseen ja tuottamiseen. Meillä ei tarvitse pönöttää tai koodata, vaan kaikki tapahtuu innostavassa ilmapiirissä, kevyellä otteella.

Klubi aloittaa toimintansa 15.9. klo 18 Pelitalolla, ja jatkuu torstaisin joulukuun puoleenväliin asti. Toimintaa on vähintään kerran viikossa, mutta klubilaisten niin toivoessa useamminkin. Ilmoittaudu mukaan, paikkoja on rajoitetusti!

Lisää tietoa ja ilmoittautumislomakkeen löydät täältä.

Mukana järjestämässä Bugbear Entertainment Ltd., Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalo ja International Game Developers Association